Pitkä viikonloppu Tokiossa

2013-10-27_17-57-47

Tokion metropoli.

Tavoitteenamme oli nähdä ja kokea Tokiossa jotain sellaista, mitä jokaisessa Japanin kyläpahasessa ei voi tehdä. Suuret pääkaupungit ovat kuitenkin aina vähän oma lukunsa: muita kaupunkeja monimuotoisempia, itsekeskeisempiä ja kimmeltävämpiä. Lisäksi meidän piti uusia Jarnon vanhentuva passi Suomen suurlähetystössä.

Paha enne tämäkin? Tulipalo kaasuliedestä kotikorttelissa.

Paha enne tämäkin? Tulipalo kaasuliedestä kotikorttelissa. Kukaan ei kuollut.

Matka edeltävä viikko oli pahaenteinen. Ensiksi ennakkoon ostamamme yöbussiliput katosivat mystisesti ja jouduimme maksamaan ne kahteen kertaan. Toiseksi sotilaspassia passia varten ei löytynyt mistään – se oli tietysti jäänyt Suomeen.  Läppärini näyttö hajosi. Lisäksi lähtöillaksi ennustettiin voimakasta myrskyä, joka kulkisi mukanamme Tokioon. Kaiken kukkuraksi luimme perillä  Ylen aamu-uutisista, että yön aikana oli ollut maanjäristys. Yöbussin toinen kerros tosin tärisi sen verran mutkissakin, että luonnonilmiöitä tuskin huomasi unen läpi.

Enteistä huolimatta Tokio kohteli meitä suhteellisen hellästi. Aloitimme ensimmäisen päivän vielä hiljaisessa ja sateisessa Akihabaran kaupunginosassa, joka on tunnettu Japanin fanikulttuurin ja elektroniikan keskuksena. Keski-ikäiset miehet jonottivat julisteita vähäpukeisista sarjakuvatytöistä ja katsastivat tarjousriisinkeittimiä myöhemmin aukeavien liikkeiden edessä. Me menimme aamukahville Pasmon Honey Toast-kahvilaan, jonka äklömakean rapsakasta hunajaleivästä olisi varmaan riittänyt kolmellekin syöjälle. Purkkapoppi siivitti kahvihetkeä.  Erityiskiitosta bussiyön jälkeen sai huippuvarusteltu vessa suuvesineen ja kasvopyyhkeineen.

Virkistyttyämme kävimme katsastamassa tietotekniikan uusia tuulia seitsenkerroksisessa elektroniikkakaupassa, mutta jos talo oli korkea, niin olivat hinnatkin. Kaiken kaikkiaan Akihabaran muovisuus ei jaksanut meitä kauaa kiinnostaa ja Jarnoa nolotti teini-idolifanikaupassa.  Vietimmekin loppuaamupäivän luonnontieteellisessä kansallismuseossa Uenossa kaltaistemme esihistoriallisten otusten joukossa. Palloelokuvateatterin kuvanlaatu oli viime vuosikymmeneltä, mutta silti poistuimme sieltä vähän matkapahoinvoivina.

Tabletin kameran läpi näki kummituksia.

Tabletin kameran läpi näki kummituksia.

Jätimme museon hetkeksi tavataksemme Tokiossa asuvan kaverimme ja syödäksemme lähistöllä chirashizushia eli raakaa kalaa riisikulhon päällä. Kokeilimme ensimmäistä kertaa jauhettua raakaa tonnikalaa, joka näyttää paistamattomalta jauhelihalta. Ueno on kuulemma rahvaanomaista Tokiota verrattuna hienostelevampaan länsi-kaupunkiin. Lounaan jälkeen kaveri lähti valmistautumaan halloweenbileisiin ja me palasimme tervehtimään vielä muutamaa muinaista liskoa ja esi-ihmistä.

Kun aurinko laski, lähdimme kohti esikaupunkia kuten sadat tuhannet tokiolaisetkin. Sitä ennen joimme kupit kahvia ja katselimme ihmis- ja turistikuhinaa yhdellä maailman vilkkaimmista juna-asemista Shibuyassa. Yöpaikkamme oli Chofussa, jossa tapasimme insinööri-isäntämme. Kerrostalojen lomassa oli pieniä kaalipeltoja ja navetta. Söimme tomaatti-kurpitsa nabesoppaa viinilasillisen kera ja juttelimme puolille öin mukavan pariskunnan kanssa. Tietysti insinöörin asunnossa oli kaukosäätimellä toimivat lamput, avaruusääniä päästävä uuni, induktioliesi ja magneettikorttiavain tavallisten teknovessan ja -kylpyammeen lisäksi.

Aamulla sateesta ei ollut jälkeäkään. Taivas oli kirkas, ja toivotimme hyvät huomenet Fuji-vuorelle pilvenpiirtäjästä. Matkalla Yoyogi-puistoon ohitimme ravintolan, jossa olisi saanut onkia oman lounaansa löyhkäävästä akvaariosta. Jätimme sen väliin ja pakenimme puiston vihreään katveeseen. Sen keskellä Meiji-pyhätössä on näin syksyllä kolme-, viisi- ja seitsemänvuotiaiden siunausjuhlia, ja näimme kymmeniä suloisia lapsia värikkäissä kimonoissa. Vain vähän temppelialueen ulkopuolella Harajukussa törmäsimme täysin erilaiseen pukeutumiseen: tokiolaisteinien alakulttuurien pukuloistoon verisellä Halloween-teemalla höystettynä. Koiratkin saivat siitä osansa. Oli sunnuntai, ja koko Tokio tuntui olevan vapaalla: nurmikentät täyttyivät kitaristeista, cheerleadereista, rumpaleista, picnic-seurueista, katutaiteilijoista, saippuakuplista ja lipunryöstäjistä.

2013-10-27_12-50-35

Pieni päivänsankari. Kolmas, viides ja seitsemäs ikävuosi ovat erityisen onnekkaita.

Illalla huristimme takaisin Shinjukuun ihailemaan Tokion yömaisemaa. Joimme kupin kahvia tokiolaisrouvan kanssa, joka oli käynyt syksyllä Suomessa tutustumassa paikalliseen kouluun ja sanomalehden toimitukseen – freelance-toimittaja oli vaikuttunut siitä kuinka hyvin lapset tuntuivat viihtyvän koulussa ja kuinka kukaan ei ollut jäänyt toimituksessa ylitöihin. Hän suositteli meille Kichijojin aluetta ”Suomalaiskorttelina” Moi-, Muumi- ja Arnolds-kahviloineen, mutta valitettavasti emme ehtineet sinne tällä reissulla. llalla leivoimme sen sijaan Chofussa karjalanpiirakoita ja keitimme sienikeittoa. Palatessamme kyläpaikkaamme talon edessä oli paloautoja – karmaisevaa kyllä, toisen kerran saman viikon sisään naapuritalossamme oli ollut tulipalo. Parvekkeella kuivumassa ollut pyyhkeemme haisi palaneelle muoville. Kaasuliedet ovat vaarallisia.

Maanantaina tilasimme Suomen suurlähetystössä uuden passin suolaiseen hintaan. Virkailijalla oli Suomesta vuorokaudessa saatu vahvistus asevelvollisuuden suorittamisesta, joten sotilaspassin väärä sijainti ei ollut enää ongelma. Matkalla lähetystöön Jarno unohti takin metroasemalle. Sen taskussa oli lompakkko ja kännykkä. Kuten konsulaatin sihteeri totesi, onneksi tässä maassa on rehellistä väkeä. Suurkaupungin metroaseman lattialle jäänyt omaisuus löytyi löytötavaratoimistosta. Kaikki käteinenkin oli tallella, setelit vain käänteisessä järjestyksessä. Kommelluksista huolimatta ehdimme vielä iltapäivällä ennen lentoa juuri ja juuri Ghiblin animaatiomuseoon. Siellä oli optisia illuusioita, lyhytanimaatio ja muutenkin vallan herttaista.

Kartta reissusta erityisesti muille Tokion matkaajille

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: